Förberedelser - Valmisteluja

Tiden går, tiden går så fort att man knappt hinner med!
Eiras och Siiris dräktighet har hunnit så långt att det i princip om 10-12 dagar är möjligt att valparna födds, även om jag hoppas att det dröjer lite längre. Båda mammorna mår bra, vi tar det riktigt lugnt och gör saker i deras takt. Eira har ett par gånger hoppat över promenaden och rastat sig själv i hundgården istället. Hon börjar bli rejält stor, och jag befarar att det hinner bli tungt för henne ännu före valparna kommer...
Siiri verkar ha det lite lättare tills vidare, även om hon också tidvis pustar och frustar där hon ligger. Båda äter med god aptit, Eira är allt påhittig när hon försöker komma på nya sätt att få i sig lite extra godbitar. Häromkvällen fick hon i sig en hel brödlimpa som hon lyckades lirka ner från köksbänken. Hon verkar vara i det närmaste bottenlös just nu. :)

Under veckoslutet deltog jag i KoiraExpo, Finska Kennelklubbens årliga utbildnings- och seminarietillfälle i Vanda. Igen ett veckoslut fullspäckad med mycket nyttigt information och inspiration inte minst för oss som är aktiva inom olika hundföreningar, men också för "helt vanliga" hundmänniskor. Jag funderade igen hur mycket gott den här hobbyn hämtar med sig - hur många nya vänner har inte jag fått via hundhobbyn, hur mycket intressanta nya saker har jag fått lära mig via just hundar? Det är helt makalöst! Jag märker att jag mera och mera funderar på hur jag kunde förvandla allt detta till ett jobb, till någonting jag kunde försörja mig med... ett livsstil är det ju redan!


Aika rientää, rientää niin nopeasti että hädin tuskin pysyy mukana!
Eiran ja Siirin tiineydet ovat ehtineet jo niin pitkälle, että pennut saattavat syntyä jo 10-12 päivän kuluttua, vaikka toivonkin että pennut saavat "kypsyä" hiukan pidempään. Molemmat mammat voivat oikein hyvin, elelemme nyt rauhallisesti ja teemme asioita niiden tahtiin. Eira on pariin otteeseen jättänyt kävelylenkit väliin ja ulkoiluttanut itse itsensä koira-aitauksessa pihallamme. Se alkaa olla aika pyöreä, ja pelkäänpä että sille ehtii vielä tulla tukalat oltavat ennenkuin pennut syntyvät...
Siirin olo vaikuttaa toistaiseksi kevyemmältä, vaikka sekin ajoittain puhisee ja tuhisee varsinkin nukkuessaan. Molemmat syövät erinomaisella ruokahalulla ja Eira on varsin kekseliäs yrittäessään hankkia itselleen hiukan ylimääräisiä herkkupaloja. Tässä eräänä iltana se hotkaisi hetkessä kokonaisen limpun, jonka oli onnistunut keplottelemaan alas keittiön työpöydältä. Eira vaikuttaa olevan lähinnä pohjaton tällä hetkellä. :) 

Viikonloppuna osallistuin KoiraExpoon, Suomen Kennelliiton järjestämään koulutus- ja seminaaritapahtumaan Vantaalla. Jälleen kerran viikonloppu täyteen pakattuna hyödyllistä tietoa ja inspiraatiota ei vähiten meille eri koirayhdistyksissä toimiville, mutta myös "ihan tavallisille" koiraihmisille. Mietin taas kuinka paljon hyvää tämä harrastus onkaan tuonut mukanaan - kuinka monta uutta ystävää olenkaan saanut koiraharrastuksen parista, kuinka paljon uusia mielenkiintoisia asioita olen oppinut juuri koirien kautta? Se on aivan uskomatonta! Huomaan pohtivani yhä useammin miten saisin muutettua kaiken tämän ansiotyöksi mistä saada elantoni... elämäntapahan tämä jo onkin!