Prövningar - Koettelemuksia

På torsdagen var Tant Elsa hos veterinären. Hem kom hon med en tand färre, och nya hjärtmediciner i handväskan. Men hon har återhämtat sig väldigt bra, på eftermiddagen kunde man knappt ha gissat att hon har varit nedsövt några timmar tidigare. Idag har hon fått jaga med husse - hon är inte i sitt bästa form, det må sägas, men det gör inte så mycket nu när husse inte heller är det, med sina brutna revben. Men jaga, det ska man! ;-)

På torsdagen hände det också andra saker. En av valparna blev sjuk, kräktes och hade diarré. Han fick tillbringa natten skiljt från dom andra. Han var inte ett dugg intresserad av mat eller mjölk, och jag fick tvångsmata honom med vattenlösning för att undvika att han skulle torka ut, vilket småvalpar fort gör. På morgonen hade vi tre sjuklingar till, alla kräktes, men var annars pigga.
Hos veterinären fick den mest medtagna valpen vätska under huden och lite extra näring, och på en timme var han på banan igen. Väl hemma åt han med god aptit och idag är alla friska och glada.
Jag vet inte vad som orsakade det hela, kanske en vanlig magsjukebobba eller kanske någonting fel i den portionen malet kött de hade fått innan. Glad att det slutade väl - efter sommarens händelser och Unos bortgång är jag livrädd att någonting skulle gå fel med valparna.  Det var en lång natt med den här sjuklingen också, vill jag lova. Men nu, allt väl! Tacksam för det.




Torstaina Elsa-täti kävi eläinlääkärillä. Kotiin se palasi suussaan yksi hammas vähemmän, ja uudet sydänlääkkeet käsilaukussa. Elsa on kuitenkin toipunut hienosti, iltapäivällä tuskin olisi arvannut, että se oli ollut nukutettuna muutamaa tuntia aiemmin. Tänään Elsa on päässyt hussen kanssa metsälle. Se ei ole parhaimmissa voimissaan, se on sanottava, mutta haitanneeko tuo niin paljon, sillä ei ole hussekaan murtuneiden kylkiluidensa vuoksi. Mutta metsälle on päästävä! ;-)

Torstai oli muutenkin tapahtumarikas. Yksi pennuista sairastui, oksenteli ja ripuloi. Se sai viettää yön muista erillään, ja kuivahtamisen estämiseksi jouduin "pakkosyöttämään" sitä vesiliuoksella, sillä se ei ollut vähääkään kiinnostunut ruoasta tai maidosta. 
Aamulla joukosta löytyi kolme sairastupalaista lisää, kaikki oksentelivat, mutta olivat muuten pirteitä.
Eläinlääkärin vastaanotolla lääkittiin heikoimmassa kunnossa ollutta pentua lisäravinnolla ja ihon alle pistetyllä nesteellä, ja tunnissa se oli jo huomattavasti pirteämpi. Kotona se söi hyvällä ruokahalulla, ja tänään kaikki ovat terveitä ja vauhdissa. 
En tiedä, mikä aiheutti sairastumisen - ehkä joku muiden koirien kotiin tuoma bakteeri, tai pentujen aiemmin samana päivänä saama jauheliha-annos. Olen kovin iloinen, että episodi päättyi hyvin - kesän tapahtumien ja Unon kuoleman jälkeen pelkään hirmuisesti, että jokin menisi pentujen kanssa pieleen. Voin vakuuttaa, että tämänkin pennun kanssa valvottu yö oli pitkä. Mutta nyt, kaikki hyvin! Kiitollinen!

Kommentarer