Hälsningar från kakilådan! - Terveiset kakkalaatikosta!

Det här med att föda upp hundar kan vara lite mindre roligt ibland.
Den senaste veckan har vi kämpat med diarré och lösa magar på tio stycken valpar, och att jag själv kroknade i feber och förkylning gjorde inte vardagen mycket ljusare.

Jag öppnade en ny säck hundfoder jag redan matat valparna med på måndagen förra veckan. Genast efter första matningen fick alla nio små och Eira lös mage. Efter två följande matningar hade de diarré. Först trodde jag att de hade fått någonting i sig utomhus, men lite suspekt var det att alla tio skulle ha ätit av samma sak...
Fem dagar kämpade vi. När de fick någonting annat att äta, mådde de lite bättre. Till slut bytte jag foder, och sakta började de må bättre. Sällan har någon blivit så glad av fasta kakikorvar som jag imorse när jag städade valparnas inhägnad!

Nu håller vi på och stabiliserar tillvaron. Som tur hann ingen av valparna torka ut, jag lyckades hälla i dom tillräckligt med vätska. Som tur har vi några dagar på oss att bygga tillbaka reserverna och få lite kött på benen på valparna. Hade valparna varit mindre, kunde de lätt ha rykt med alla nio. Det är en fruktansvärt skrämmande tanke.

Jag har reklamerat till fodertillverkaren. Vuxenfodret fungerar fortsättningsvis bra, vet inte om det var någonting fel med just den säcken jag råkade få.


Koirien kasvatus saattaa joinakin päivinä olla hiukan vähemmän hauskaa puuhaa.
Kaikilla kymmenellä pennulla Eira mukaanluettuna on viimeisen viikon ajan ollut hurja ripuli, eikä oma sairastumiseni flunssaan ja kuumeeseen tehnyt arkea paljoakaan valoisammaksi.

Viikko sitten maanantaina avasin uuden säkin samaa koiranruokaa, millä olin pentuja ruokkinut jo aiemmin. Heti ensimmäisen ruokinnan jälkeen kaikki yhdeksän sekä Eira saivat vatsansa löysiksi. Kahden seuraavan ruokinnan jälkeen kaikilla oli ripuli. Ensin arvelin pentujen mahdollisesti syöneen jotain ulkoillessaan, mutta hiukan outoa olisi, jos kaikki kymmenen olisivat onnistuneet maistamaan samaa asiaa...

Viisi päivää kamppailimme. Kun pennut saivat muuta ruokaa, voivat ne paremmin. Lopulta vaihdoin kokonaan toiseen merkkiin, ja hitaasti pennut alkoivat toipua. Kukaan on tuskin ollut yhtä iloinen nähdessään kiinteitä kakkapökäleitä, kuin minä tänä aamuna pentuaitausta siivotessani.

Nyt yritämme saavuttaa ja ylläpitää tasapainon. Onneksi mikään pennuista ei päässyt kuivahtamaan, vaan onnistuin juottamaan niitä tarpeeksi. Onneksi meillä on joitakin päiviä aikaa kerätä vararavintoa ja saada pennuille lihaa luitten päälle. Jos pennut olisivat olleet pienempiä, olisivat ne helposti voineet kuolla koko konkkaronkka, mikä on hirvittävän pelottava ajatus.

Olen lähettänyt reklamaation ruoan valmistajalle. Aikuisille koirille tarkoitettu ruoka toimii edelleen hyvin, en tiedä onko minulle sattuneen säkin sisältö jotenkin pilaantunut valmistuksessa.