Turku Top Dog Show 2015

Förra veckoslutet ordnades Turku Top Dog Show 2015 i Åbo. Ansa och Peggy Sue var anmälda, och vi åkte iväg med nattfärjan för att anlända till Åbo tidigt på lördagen.
I fauve-ringen mättes alla anmälda, vilket jag understöder varmt. Storleken och även utseendet varierar fortsättningsvis mycket inom rasen, och om någonstans, så är det i utställningsringen detta ska tas i beaktandet. Ansa, som tidigare verkligen inte ha tyckt om utställningar, klarade ringen galant den här gången. Hon fick delvis fin kritik av den svenska domaren: "Trevlig helhet. Goda proportioner. Feminin huvud med fint utryck. Väl ansatta öron. Bra hals. Skjuter upp ländpartiet. Rör sig och står överbyggt. Bra bröstkorg. Rör sig med kort steg i sidan. Utmärkt pälskvalitet." Domaren tyckte om hennes utseende, men inte sättet hon rörde sig på. Detta räckte till VG och ÖKL2.

På söndagen var det Peggy Sues tur. 35 parsons var anmälda, så jag hade inte så stora förväntningar. I öppen klass var det åtta tikar, och Peggy Sue slutade som EXC, SA och ÖKL1. I tävlingsklassen slutade hon som BT4. Mycket glad över detta, även om det inte räckte till med en SERT till henne den här gången. Att visa henne har blivit ett rent nöje, även om det här med utställningar inte är mitt käraste hobby. Vi har roligt tillsammans, det är huvudsaken! Så här lyder Peggy Sues bedömning:
"Lovely type. Beautifull female. Built in harmony. Very typic. Exellent attitude. Nice movement.
Well coordinated." Fina Pegsy!

Vistelsen i Åbo erbjöd även andra roligheter. Vi fick bo hos Siiris syster Opri (Fatous Intensive Fauve Hekla), och att träffa henne igen var alldeles underbart! Vilken fin liten fauve hon kommer att bli! Väldigt lik sin mamma, samma päls och utryck. :-)

Vi har fått glada nyheter även från Lacky och Yakki, två av hanarna i Ansas och Zidanes kull. Båda unga herrarna har drivit sin första hare, i fyra månaders åldern! Jag tror att båda hussarna var lika glada över detta. :-)




Viime viikonloppuna järjestettiin Turku Top Dog Show 2015. Olin ilmoittanut Peggy Suen ja Ansan näyttelyyn, ja lähdimme matkaamaan kohti Turkua yölaivalla, rantautuaksemme Turkuun lauantaiaamuna.
Bretagnenbassettien kehässä mitattiin kaikki koirat - tätä kannatan lämpimästi! Yksilöiden koko ja ulkonäkö vaihtelevat edelleen varsin runsaasti rodun sisällä, ja mielestäni se on hyvä ottaa huomioon näyttelykehässä, jos jossain. Ansa, joka ei aiemmin todellakaan ole nauttinut näyttelyistä, esiintyi kehässä tällä kertaa oikein hienosti, ja sai ruotsalaiselta tuomarilta oikein hienon kritiikin, joka toi EH:n ja AVO2.

Sunnuntaina oli Peggy Suen vuoro astua kehään. Näyttelyyn oli ilmoitettu 35 parsonia, joten kovin suuria odotuksia meillä ei ollut. Avoimessa luokassa oli mukana kahdeksan narttua, ja Peggy sijoittui luokan ensimmäiseksi arvosteluin ERI ja SA. Kilpailuluokassa Peggyn sijoitus oli lopulta PN4. Tästä olen kovin iloinen, vaikkei sitä viimeistä tarvittavaa sertiä tällä kertaa meille riittänytkään. Peggyn esittäminen on nykyään oikein mukavaa, vaikkei näyttelyissä käyminen minunkaan rakkain harrastus ole. Meillä on hauskaa yhdessä, se on pääasia! Belgialaistuomarin kritiikki Peggystä oli seuraavanlainen: "Lovely type. Beautifull female. Built in harmony. Very typic. Exellent attitude. 
Nice movement. Well coordinated." Hieno Pegsy!

Vierailumme Turussa sisälsi myös muita hauskuuksia. Saimme asua Siirin siskon Oprin luona, ja sen tapaaminen jälleen oli aivan ihanaa! Miten kaunis pikkuneiti siitä onkaan kehkeytynyt! Kovasti äitinsä näköinen, sama turkki ja ilme! :-)

Olen myös saanut iloisia uutisia Lackylta ja Yakkilta, Ansan ja Zidanen pentueen kahdelta urokselta. Molemmat nuoret herrat ovat ajaneet ensimmäistä jänistään, neljän kuukauden iässä! Luulenpa, että molemmat husset olivat yhtä ylpeitä! ;-)

Kommentarer